18. Samos - Barbadelo, 18 km

No nyt on albergueolosuhteet kohillaan, istumme yksityisen Casa Barbadelon terassilla juomat edessä suihkun raikkaina, aurinko paistaa täysillä ja lämpöä on rapiat 20 astetta, t-paitakeli. Lähipäiviksikin on luvattu aurinkoa ja lämmintä. Päivämatkamme jäävät jatkossa noin 20 kilomeriin tai allekin, ettemme saavu liian aikaisin Santiagoon. Ei olisi mukavaa pitkästyä ennen paluulentoa. Ero ei voisi olla suurempi vuoristoon verrattuna, vaikka olisimme tupsahtaneet tähän hillasuolta. Mistään keskiaikaisesta rappioromantiikasta ei kauniissa, paikallista rakennusperinnettä mukailevassa majapaikassamme ole tietoakaan ja sää muuttui täysin. Vielä aamulla lähdimme Samoksesta kosteassa sumussa, jossa näkyvyys oli vain parisenkymmentä metriä. Kiertelimme kinttupolkuja ja näimme vain mummuja kastanjankeruussa ja lehmiä laitumillaan.

Aurinko tuli esiin Sarrian 13 500 asukkaan kaupungissa sen jälkeen, kun pistäydyimme puolilta päivin syömässä kevyttä lounasta ja Kuhankäsittelijä sai eteensä matkan ensimmäisen makkara-aterian, joka osui nappiin. Minäkin maistoin galicialaista grillimakkaraa salaattini höysteeksi ja se oli todella hyvää. Muutenkin olemme päässeet vähän parempien sapuskojen makuun. Eilen illalla tilasimme kodikkaassa hotellissamme paistettua troutia, suomeksi kai puronieriää, olimmehan kulkeneet jo päiväkausia potentiaalisen lohijoen vartta. Saimme eteemme vadillisen ihanan rapeiksi voissa paistettuja pikkurautuja, kooltaan hieman isompia kuin suomalaiset suuret muikut. Tarjoilija sanoi, että heilläpäin ne syödään käsin, ja mehän heittäydyimme kokeneiden muikunsyöjien otteilla annokseeemme. Suussasulavia! Mitään ei jäänyt jäljelle, sillä edes pää tai pyrstö ruodoista puhumattakaan ei tuntunut missään. Koko kala sananmukaisesti suli suussa.10 pistettä alkusalaatin ja hyvän jälkiruuan sekä ihme kyllä huoneenlämpöisenä tarjotun paikallisen viinilasillisen kanssa. Saimme myös ravintolan juuri paastamia kuumia kastanjoita. Hyviä olivat nekin, makeita ja pehmeitä. Niistä saa varmasti helposti jauhomaista lisää paikallisiin leivonnaisiin. Kastanjoiden aika on juuri parhaimmillaan ja vihreillä metsäpoluilla saa kastanjankerääjien lisäksi väistellä päähän putoavia karvapalloja, joiden sisällä itse kastanja on.