maanantai 23. huhtikuuta 2018

Navarrette - Najera, 18 km

Eilisillan ukkonen raikasti ilmaa niin, että saimme aamuvaelluksella vetäistä kiireesti takit päälle, kun usva ja tuuli tulivat vastaan viiniviljelysten keskellä. Olemme yli 500 metrin korkeudessa ja mahtuuhan matkaan aina muutama kukkulakin, nyt jo huomattavasti lientyneinä ja tasalakisina. Riojan viiniviljelmät ovat hauskannäköistä tilkkutäkkiä, suhteellisen pieni ala pensasrivejä yhteen suuntaan, sitten taas toiseen, aina varmaankin optimaalisinta auringonsuuntaa kukkulalla hakien.
Najerassa aurinko tuli taas täysillä esiin ja lämpö nousi yli kahdenkympin. Tämäkin on mielenkiintoinen ja eläväinen kaupunki, joka on perustettu vasten pystysuoraa vuorenrinnettä. Tuhatluvulla rakennettu merkittävä Santa Marian luostari seudun muinaisten kuninkaiden hautakammioineen ja muine upeine aarteineen on valitettavasti näin maanantaisin kiinni.

Kulku alkaa olla helppoa ja matkakin lyhenee niin, että nyt on vain 80 kilometriä päätepisteeseemme Burgosiin. Jostakin syystä olen viime päivät miettinyt kiltteyttä, ihan tavallista ystävällisyyttä ja toisen huomioimista. Varsinkin väsyneenä on helppoa huomata töykeä asenne tai toisaalta ilahtua pienestäkin ystävällisestä eleestä. Liekö tässä caminon opetus minulle, osaanko itse olla avuksi tai edes tarjota apua ja ystävällisyyttä kanssaihmisille. Opettelua riittää. Kohtuullisuus, ekologisuus, luonnonsuojelu on toinen mielessä pyörivä teema. Caminolla huomaa, miten vähällä tavaralla tulee toimeen. Toisaalta näkee, miten paljon roskaa voi syntyä, jos suuressa joukossa yksi ja toinen jättää pientä silppua jälkeensä. Espanjassa jätehuolto ja kierrätys tuntuu hoituvan kohtuuhyvin. Tuulivoimaloita näkyy todella paljon ja jonkin verran isoja aurinkovoimaloitakin. Vuorilta tulevaa vettä kuljetetaan taitavasti tarpeellisiin kohteisiin. Julkisissa tiloissa valaistus hoidetaan usein liiketunnistimilla, mikä opettaa alkuhämmästyksen jälkeen huitomaan ahkerasti esimerkiksi vessakäynnillä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti