lauantai 21. huhtikuuta 2018

Los Arcos - Viana, 18 km

Edellisviikon sateiden ja äkillisen helteen myötä luonto on herännyt kevääseen toden teolla. Kaikki tievarret ovat täynnä erivärisiä kevätkukkia, pensaat ja hedelmäpuut ovat kukassa. Villiä rosmariinia ja timjamia näkyy varsinkin ylängöillä, kukassa nekin. Tänään huomattiin ensimmäiset vihreät alut viiniköynnöksissä, oliivipuiden oksia karsitaan ja poltetaan. Eilen kävelimme matkan parsapellon laitaa, keruukokoista näytti olevan.

Lintujen laulua kuuluu ihan eri malliin kuin edellisellä syksycaminolla. Nyt korvat täyttää melkoinen sirinä ja kujerrus, käen kukuntaakin kuulimme. Haukkoja ja kotkia olemme nähneet valtavan paljon metsäisten vuorenrinteiden lähistöllä. Kuhankäsittelijä löysi netistä vuorikotkan, kai ne ovat sitten niitä, selvä valkoinen kuvio vatsassa ja siivissä.

Tämänpäiväinen reitti oli kaunista, kumpuilevaa maalaistietä ja sopivasti piristyksenä ohitimme pari keskiaikaista kukkulakaupunkia. Sellainen on tämän yön majapaikkammekin, Viana. Poikkeamme nyt vähän opaskirjan etappisuosituksista, jotta saamme kohtuullisempia päivämatkoja. Vointi on hyvä ja jalat ja muu kroppa alkavat tottua taivallukseen. Joitakin kokonaan uusia lihaksia on löytynyt venyteltäviksi.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti