perjantai 20. huhtikuuta 2018

Estella - Los Arcos, 21,5 km

Ensimmäinen pieni rakko jalassa, luotan siihen, että aamulla se on ok suihkutettavan laastarin avulla. Muutenkin kroppa vaatii lepoa, ja pääkin, ei sen puoleen. Tämänpäiväinen reitti oli kaunis, vihreyden keskellä mutkitteleva maalaistie, jossa keitaina muutama keskiaikainen kukkulakylä. Loput seitsemän kilometriä paahdettiin helteessä ilman taukopaikkoja, vettä kyllä oli riittävästi varattuna ja vähän pähkinöitäkin.

Iltaruuan jälkeen huomasimme, että vanhankaupungin Santa Marian katedraali oli auki, kourallinen paikallisia vanhoja rouvia oli aloittamassa rukoushetkeä. Pohdimme vähän, että kannattaako mennä katsomaan, mutta onneksi menimme, niin ihmeellinen tuo keskiaikaisen mahtikirkon sisäpuoli oli tummuneine seinä- ja kattomaalauksineen, alttareineen ja patsaineen. Koko kirkko oli koristeltu maalauksin, korkokuvin ja jonkinlaisin maalatuin nahka- tai kangastapetein. Jo pelkkä urkuparvi puisine korkokuvineen oli hämmästyttävä. Esitteen mukaan kirkon seinämaalaukset on puhdistettu yli sata vuotta sitten ja tumma patina antoi vielä oman mystisen lisänsä ihmeelliseen näkyyn.

Caminon varrella on paljon muistutuksia siitä, mikä mahti kirkolla on ollut aikoinaan tälle alueelle. Monet valtavat kirkot ja luostarit ovat nyt joko kokonaan hylättyinä tai pienen harvalukuisen seurakunnan käytössä. Luultavasti rakennusten ylläpito on melkoinen taakka katoliselle kirkolle.

Caminolla kunnioitetaan perinteitä. Irachen bodega tarjoaa tänäkin päivänä vaeltajille virkistykseksi ilmaista viiniä hanasta.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti