keskiviikko 12. lokakuuta 2016

9. Villadangos - Santibanez de Valdeiglesia, 16,9 km

Saimme lempeän caminokasteen aamun sumusateen myötä. Luvattuja ukkosia ei täällä näkynyt ja sadekin taukosi puolilta päivin, kun olimme kahvilla ja bocadillolla upeassa Hospital de Orbigon kylässä. Olemme jälleen maisemareitillä, keskiaikaiset kylät sijaitsevat muutaman kilometrin päässä toisistaan ja loppumatkan kuljimme kauniilla ylänköpolulla. Sää oli sateesta huolimatta lämpimämpi kuin eilen.

Sadekamppeet tuli siis testattua. Repunpäällinen istui hyvin paikallaan (sitä ei tietysti tullut testattua etukäteen kotona). Sadeviitan ostin Partioaitasta sillä mielellä, että kerranhan vain kallis hinta kirpaisee. Kotona kokeillessa tuntui, että kiinalainen nanokangasihme muuntuu lenkkien myötä hätätilassa vaikka joukkueteltaksi, mutta nyt repun päälle laitettuna se toimi oikein hyvin eikä ollut tällaisella 12-asteisella säällä kuumakaan. Pitääkö se vettä rankkasateessa, jää vielä nähtäväksi. Painoa viitalla ei ainakaan ole nimeksikään.

Teimme eilen suunnitelman loppumatkan päiväjaoksi. Paluulento on lokakuun viimeisenä päivänä, joten voimme jakaa opaskirjan päiväetappeja lyhyemmiksi. Tähän mennessä olemme ohitelleet kutsuvia välikylien albergueita, mutta nyt olemme pienessä ja siistissä albergue Francesissa. Täällä on suloisen lämmin sähkölämmitys, mutta lähitaloissa poltetaan urakalla kosteita takkapuita savusta päätellen.

Päivämatkojen lyhentäminen on realistista, sillä selkäni on reistaillut (sukuissias) niin, että särkylääkkeille on nyt tullut käyttöä. Onneksi tänään tuntuu jo paremmalta, vaikka Kuhankäsittelijä  joutui aamulla sitomaan kenkäni samoin kuin aikoinaan poikastemme jääkiekkoluistimet. Koskaan ei voi tietää, miten kroppa reagoi. Kuhankäsittelijä porskuttaa ilman mitään mainittavia vaivoja. Rakoista emme ole juuri kärsineet kumpikaan. Henkisesti olemme reippaita ja innokkaita, on ihanaa edetä uusiin maisemiin ja kohti suurta tuhatvuotista maalia. Kerron pienistä terveysmurheista lähinnä siksi, jos joku muukin hieman huonokuntoisempi pohtii omaa pärjäämistään caminolla. Tien päällä vaivat unohtuvat.



 

3 kommenttia:

  1. Mukavaa, että teillä on varaa hellittää päivämatkoissa. Kuinka aikaisin siellä tulee pimeä iltaisin nyt?

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti selkäsi on pian parempi 🌺

    VastaaPoista
  3. Pimeää alkaa olla kahdeksan jälkeen, n. 20.15. Eipä haittaa, silloin jo lepäillään.

    VastaaPoista