lauantai 17. maaliskuuta 2018

Uudelle caminolle

Innostus jo nousee, sillä uusi camino starttaa huhtikuussa.  Vaellamme Kuhankäsittelijän kanssa nyt ranskalaisen reitin alkuosan Ranskan puolelta St.Jean Pied de Portista Burgosiin, kolmisensataa kilometria kaikkiaan. Heti ensimmäisenä päivänä ylitetään Pyreneet ikivanhaa Napoleonin polkua pitkin, joten odotettavissa on sekä kiipeämistä että jyrkkää laskua. Ikävämpi vaihtoehto on se, että huono sää, sumu tai lumi pakottaa meidät nykyaikaisemmalle ylitysreitille, mutta luotan tuuriimme, kyllä me Napoleonille pääsemme.

Tarkoitus on paikata ensimmäistä caminoamme, joka alkoi Burgosista lokakuussa 2016. Mieli kaipaa vaeltamaan - ja onhan se koko ranskalainen kuljettava ennen kuin voi haaveilla muista caminoreiteistä - niitä kun on ympäri Euroopan niin Portugalista, Etelä-Espanjasta, Ranskasta, Italiasta - vaikka mistä - jopa Ruotsista Norjan Trondheimiin ja kuulemma piakkoin myös Suomesta saariston kautta. Että tätä vaellusharrastusta voi kyllä jatkaa loputtomiin, jos vain kunto kestää. On hauskaa, että nyt pääsemme kokemaan caminon keväällä.

Varusteet ovat samat kuin viime kerralla lukuunottamatta reppua. Hankin nyt pykälää pienemmän, 30-litraisen Ospreyn Tempestin. Hioin nimittäin vaelluksen aikana varusteet niin minimiin, että 40-litraiseen jäi turhaa tilaa. 30-litrainen istuu selkään täydellisesti.  Saattaa olla, että Kuhankäsittelijäkin päätyy pienempään eli minun vanhaan reppuuni.

Vaelluskengät ovat samat vanhat rakkaat, melkein itsestään eteenpäin tuuppaavat Hanwagit, nyt vain tummina, hyvin muotoutuneina ja vahattuina. Kevyt kesämakuupussi, silkkilakanapussi, kaksi teknovaatekertaa alusvaatteineen ja sukkineen, merinovillapaita, ilta/yöpaita ja -sukat, suihkuun ja illaksi crocsit, sateen varalta kevyt ja pitkä ihmeviitta. Koska vuoristossa voi olla kylmä, otan myös kevyen tuulitakin mutta en erillistä sadeasua. Pipo, käsineet ja lippis, taskulamppu, shampoo, pyyhe, jalkavoide ja suihkutettava laastari kaiken varalle. Pyykkisaippua jokailtaista pikkupyykkäystä varten. Näillä mennään.

Matka caminon alkuun on hivenen monimutkainen, sillä halusin nähdä Baskimaan helmen Bilbaon Guggenheimeineen. Lennämme yhden välilaskun kautta Bilbaoon aamupäivästä, taidenautimme illan ja lähdemme sitten varhain seuraavana aamuna  bussilla Bayonneen. Ainakin kesäaikaan Helsingistä on suoria lentoja Biarriziin, joka on aivan Bayonnen vieressä, mutta huhtikuussa en sellaista löytänyt. Bayonnesta pääsemme tunnissa junalla St.Jeaniin. Liput ja majoitukset on tälle taideseikkailulle jo hankittuna ja ensimmäinen albergueyö varattuna St.Jeanissa. Kaikki varoittelevat, että ranskalaisella reitillä on jo suorastaan ruuhkaa, mutta siitä eteenpäin on tarkoitus hankkia majoitus vasta aina paikan päällä ilman ennakkovarauksia. Saa nähdä, miten käy. Burgosista kotimatka alkaa ensin bussilla Madridiin ja sieltä suoralla lennolla Suomeen.


4 kommenttia:

  1. Hei Kirjolaukka pitkästä aikaa :)
    Caminolle lähteminen kuulostaa tosi hyvältä, ihan pikkasen olen kade. Omat Camino-suunnitelmani siirtyivät keväästä syksyyn, ja sinne on vielä kovin pitkä aika.
    Odotan innolla kertomuksiasi matkan varrelta.
    t.Tiina
    tiinanpatikointi.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Hei, kivaa kuulla sinusta, ja seurailen sitten syksyllä kuulumisia. Olen vielä kahden vaiheilla, yritänkö päivittää blogia caminon aikana vai lisäänkö vain päivittäin lyhyet terveiset faceen, saa nähdä.

    VastaaPoista
  3. Oi en kestä! :D Mahtavaa camino teille taas!

    VastaaPoista
  4. Tuo on kyllä vaellus jonka haluaisin joku päivä tehdä. Ystäväni teki reissun muutama vuosi sitten ja hänkin yllättyi siitä kuinka kylmä vuoristossa välillä oli. Hänellä oli työkäsine-malliset sormikkaat ja kunnon pipo ja villasukatkin, mutta kuulemma välillä oli hieman vilpoisaa.

    VastaaPoista